Pätkäpaasto haastaa kaikki tai ei mitään-ajatuksen. Paastoaisinko minäkin pääsiäisen alla?

pätkäpaasto

En ole lääkäri enkä ravintoterapeutti. Olen tavallinen henkilö, joka on tutkinut asioita vuosien varrella oman parantumishaluni ohjaamana. Tämä onkin erittäin hyvä motiivi: tuskin muuten olisin jaksanut lukea erilaisia (usein englanninkielisiä) artikkeleita ja tutkimustuloksia satojen ellei jopa tuhansien tuntien ajan. Vaikka olen oppinut paljon, huomaan etten itse eikä maailma missään tapauksessa vielä tiedä kaikkea: Tutkimuksia on tehty valtavasti ja osin ne ovat ristiriitaisia. Kun tehdään yhteenvetoa, voidaan valita mukaan voimakkaasti omaa agendaa puoltavat tutkimukset. Sen vuoksi esim. lääkevalmistajat voivat tehdä tutkimuksen, jossa todetaan luonnontuotteen tehottomuus ja lääkkeen hyöty, vaikka valtaosa tutkimuksista sanoisi toisin. Ristiriitaisuudesta ja informaation runsaudesta huolimatta tietyt asiat ovat toistuvia ja yhteisiä: Elävä ravinto parantaa monin tavoin. Liika syöminen rasittaa kehoa ja vanhentaa. Lyhyempikin pätkäpaasto on terveellinen ja jo pelkällä “keventämisellä” on lukuisia terveyshyötyjä.

Syömme vähän väliä. Yleisin paasto kestää vain yön yli: nukahtamisesta heräämiseen. Aamulla ennen ateriaa voidaan mitata veren paastoarvot: Ne kuvaavat elimistön tilaa ilman hiljattain nautittua ja vielä sulamassa olevaa ruokaa. Ja itseasiassa juuri tällöin arvot ovat parhaimmillaan. Paasto, eli tauko ruoansulatuksesta, on erittäin terveellinen asia.

Todellisuudessa kuitenkin tietyt ruoat kuten liha vievät enemmän aikaa kuin yhden yön sulaakseen täysin loppuun. Usein myös yösyömme ja olemme taas jääkaapilla heti herättyämme. Kehomme sulattavat jotain lähes jatkuvasti, eivätkä saa riittävästi tarvitsemaansa lepoa. Tämä kumuloi monien yleisimpien sairauksien riskiä.

.

Uniaikaa pidempi pätkäpaasto voikin olla avain uudenlaiseen terveyteen ja hyvinvointiin:

Paaston aikana mm:

  • Keho polttaa rasvaa ja kolesterolia aivan eri tavalla kuin ruoansulatuksen ollessa aktiivinen.
  • Kehon paranemismenetelmät aktivoituvat. Ruansulatus on voimakas prioriteetti. Vasta kun aikaa tältä vapautuu, keholla on mahdollisuuksia keskittyä aktiivisesti paranemiseen. Esim. haavoittunut eläin paastoaa luontaisesti ja keskittää kaiken energiansa parantumiseen.
  • Keho palautuu mm. liikuntasuorituksista ja kehittyy. Oikeanlainen ravinto on palautumiselle tärkeää, mutta unen ja paaston tärkeä vaikutus palautumiseen usein unohdetaan.
  • Kantasolutuotanto aktivoituu. Uusien kantasolujen syntymistä on pidetty suorastaan utopiana, mutta asiasta on löydettävissä yllättäviä tutkimuksia, jotka ovat kaikkien saatavilla.
patkapaasto
Kevyt olo ilman kituutusta ja kärsimystä?

Perinteinen pitkä paasto

  • Sopii joillekin erinomaisesti, mutta vaatii kuitenkin selkeän motivaation, sopivan terveydentilan sekä elämäntilanteen ollakseen mahdollinen.
  • Perinteiselle pitkäkestoiselle paastolle ei tule ryhtyä perehtymättä asiaan etukäteen.
  • Paasto voi kestää esim. 3-30vrk.
  • Toiset laihtuvat sen avulla menestyksekkäästi, mutta mainittakoon, että tällainen paasto myös verottaa lihaksia.

Pätkäpaasto sen sijaan

  • Tarkoittaa sitä, että yön yli kestävä paasto pitenee kahdeksasta tunnista 12 tuntiin, 16 tuntiin tai 24 tuntiin (tai jonnekin tältä väliltä).
  • Voit syödä illan “viimeisen ehtoollisen” jo klo 19.00, jolloin herättyäsi seitsemältä olet paastonnut kokonaiset 12 tuntia tai enemmän!
  • Vaihtoehtoisesti voit myös syödä illalla viimeiseksi, mutta nauttia aamiaisen vasta normaalia myöhemmin.

Aamiaisen terveyshyödyistä puhutaan “tunnettuna faktana”. Kuitenkaan tälle asialle ei ole löytynyt vahvistusta. Uskon ajatuksen pohjautuvan sille tosiasialle, että kun skippaamme aamiaisen, tulemme yleensä huomaamatta ahmineeksi paljon ja kaloripitoisesti siinä vaiheessa, kun nälkä ehtii kertyä. Tämä johtaa reippaaseen insuliinineritykseen, joka sanelee koko loppupäivää ja tasoittuu vasta seuraavan paaston eli yön aikana.

Pätkäpaastossa nälkään ei vastata suklaapatukalla, vaan annetaan nälän olla ja mennä. Kun aika on, syödään riittävästi, mutta terveellisesti.

Pätkäpaastolla ollessaan onkin hyvä tiedostaa, että kehon parantumisprosessit ja rasvanpoltto aktivoituvat juuri siinä vaiheessa, kun nälkä kurnii, emmekä syö.

Nälkä menee ohi, ja tämä johtuu vain yhdestä syystä: keho on löytänyt itselleen ravintoa! Alkaa sisäinen siivous: keho tuhoaa ja poistaa kaiken turhan: rasvavarastot, kuolleet solut, haitalliset bakteerit, kuona-aineet jne. Eikä vain siivoa, vaan synnyttää myös uutta. Kantasolujen aktivoitumisen on tutkittu tapahtuvan jo pätkäpaastonkin myötä, mitä itse pidän suoranaisena lahjana ja ihmeenä.

Mieluiten keho tekisi tätä tietenkin säännöllisesti, mutta länsimaalainen ihminen tuntee aniharvoin nälkää.

Pätkäpaastossa on se hyvä puoli, että sen voi tehdä kehoaan kuunnellen. Jos alkaa heikottaa, paasto päättyy siihen. Myöhemmin voi kokeilla uudestaan. Pätkäpaastoa ei myöskään tarvitse tehdä päivittäin. Etenkään vuorokauden paastoa ei suositella tehtäväksi kuin maksimissaan kerran viikossa. Sen sijaan lyhyemmän pätkäpaaston voi pitää vaikka päivittäin, jos siltä tuntuu. Kun loppuaikana ravinto on riittävää ja monipuolista, pätkäpaasto ei verota lihaksia millään tavalla.

Itselleni päivittäinen pätkäpaasto kuulostaa kuitenkin liialliselta ja turhan kurinalaiselta. Yksi toimiva vaihtoehto pätkäpaaston suhteen onkin 5/2. “Pätkäpaastoile viitenä päivänä viikossa, kahtena nautiskele aamusta iltaan.” Välillä voi pitää taukoja koko pätkäpaastoilusta, aivan oman mielen mukaan. Kuitenkin 12 tunnin paasto on helppo järjestää eikä se ole suuri rasite, kun rytmin oppii.

(Huom! Jos aiot kokeilla pätkäpaastoa, lue siitä lisää. Tämä artikkeli on pintaraapaisu, jossa ei ole mukana edes lähdeluetteloa. Ole lähdekriittinen ja mieti, mikä sinulle itsellesi sopii parhaiten.)

pätkäpaasto

Pätkäpaasto ja insuliiniherkkyys

Eräs mahtava asia pätkäpaastossa on insuliiniherkkyyden lisääntyminen. Eikä tämä rajaannu vain paaston aikaan, vaan jatkuu myös sen jälkeen. Pätkäpaasto auttaa laihtumaan, mikä jo itsessään kasvattaa insuliiniherkkyyttä, mutta tutkimusten mukaan paastolla on myös välittömämpi vaikutus insuliiniherkkyyteen. Tästä voi olla apua niin 2- kuin 1-tyypin diabeetikoille.

Pätkäpaasto ja tyypin 1 diabetes

Diabetes ja paasto ovat tabu, joka on aika murtaa. Olen itse tyypin 1 diabeetikkona paastonnut menestyksekkäästi ilman riskejä ja vaaraa. Kun insuliinitaso (perusinsuliini, jonka määrää tutkin muutenkin jatkuvasti ja vähennän tarvittaessa) ja verensokeri ovat hyvät, en tarvitse jatkuvalla syötöllä ravintoa, kuten ei kukaan muukaan. Jos ja kun verensokeri laskee tiettyyn tasoon, paasto päättyy ja syöminen alkaa. (Joskus tätä jopa odotan 😉 ) Verensokeritason on oltava hyvä, jotta paaston terveyshyödyt kannattavat. On järjetöntä ja tarpeetonta pitää sokereita korkealla paaston vuoksi. (Itse asiassa verensokerini ei koskaan ole yhtä tasaisen hyvä kuin paastolla!)

Paasto on erittäin luonnollinen asia, jonka tulisi vuorotella syömisen kanssa – vähintään toisinaan. Opettelemalla insuliinin mikro-annostukset ja skannaamalla/mittaamalla usein olen tilanteen tasalla, ja voin antaa elimistölleni lepoa jatkuvasta syömisestä.

Diabeetikon keho tarvitsee puhdistumista ja parantumista vielä paljon enemmän kuin terve keho. Pätkäpaasto voi olla tähän yksi tie, vaikka teitä on muitakin, kuten mm. liikunta ja terveellinen kasvipainotteinen ruokavalio (jota itsekin noudatan) – tai ylipäätään sokerien, tiettyjen viljojen ja maitotuotteiden karsiminen. Itse uskon myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin saumattomaan liittoon. Se on asia, jossa riittää aina syvennettävää.

Pääsiäistä edeltävä aika on perinteistä paaston aikaa.

Vaikka vanhat perinteet ovat menettänet pitkälti merkitystään, niistä voi silti napata inspiraation kokeilla jotain uutta. Paasto kirkastaa mieltä ja kehoa. Yhdistämällä paastoon joogaa tai meditointia voi ero normaaliin olla aivan huikea. (Vertaa, että söisit koko ajan ja katsoisit televisiota “autopilotilla” vältellen läsnäoloa omassa kehossa.)

patkapaasto
Hengitän, elän, tunnen… ja kohta myös syön!

Paasto voi myös rakentaa uutta arvostavaa suhdetta ihmisen ja ruoan välille. Sitä paitsi – mikä sen ihanampaa kuin istahtaa pääsiäispöytään kaikkien herkkujen äärelle ansaitusti paaston jälkeen!

.

Jos koit artikkelin hyödylliseksi, jaathan sen myös ystävillesi! 🙏

Paastosta pääsiäiseen


Paastosta pääsiäiseen on Suvi Heinon ja Arkkimandriitta Sergein kasvis- ja kalaruokien keittokirja, jonka kanssa voit kulkea laskiaisviikosta paaston kautta pääsiäiseen.

Onnellinen “pääsiäishylje” saatavissa Atlantinlootus-verkkokaupasta julisteena ja postikorttina!

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Selfie, joka tuhosi sielun

P.S. Voit kommentoida julkaisua tai kertoa kokemuksiasi Atlantinlootuksen FB-sivulla!

Tykkää tai jaa:
error