Koulukiusaaminen on jokaisen menetys

koulukiusaaminen

Koulukiusaaminen ei kosketa vain harvoja epäonnisia. Koulukiusaaminen riistää jotain aivan jokaiselta. Uskoakseni jokainen meistä on kokenut sen: joko kiusaajana, kiusattuna tai vierestä katsovana todistajana. Kun koulukiusaaminen jatkuu, eikä siihen saada puututtua tarpeeksi, kärsivät kaikki.

 

Koulukiusaaminen jatkuu: kiusaaja kärsii

Jokainen kiusaaja kiusaa pahan olon vuoksi, joka hänellä jostain syystä on sisällään. Kun voimakkaita rajoja ei laiteta, lapsi on hukassa ja tekee vain kaikkea sitä, minkä pystyy. Ymmärtämättä vielä täysin seuraamuksia. Lapsena tai vielä nuorenakaan kiusaaja ei ymmärrä sitä, että elämä muuttuu. Hän tulee kasvamaan aikuiseksi ja joutuu kohtaamaan itsensä ja tekonsa. Tai onhan hänellä vaihtoehto: hän voi vältellä tätä kohtaamista aivokemiaa huumaavin ainein. Siihen ne vaihtoehdot sitten jäävätkin.

Vaikken itse ole ollut kiusaaja, olen kokenut tuon lapsuuden ja nuoruden tilan, jossa omien tekojen luulee unohtuvan ajan myötä. Mutta niin ei tosiaankaan käy; kaikki tallettuu muistin syvimpiin osiin ja kummittelee sieltä käsin.

Jos kiusaaja onkin niin onnekas, että hän myöhemmin tulee järkiinsä ja päättää kohdata tekosensa, on hänellä vaikea tie edessään. Moni kiusattu ei yksinkertaisesti halua yhteydenottoa entiseltä kiusaajaltaan, ja miksi heidän tulisikaan antaa synninpäästöä. Jos ex-kiusaaja kuitenkin tällaisen anteeksiannon saisi, se saattaa aiheuttaa sisäistä hämmennystä. Edes sanat eivät vie tapahtuneita pois. Mielenrauha ei laskeudukaan niin helpolla. Menneisyydestä ei pääse mihinkään.

Vasta aika, tietoisuus ja oman vajavaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen voivat lievittää tuskaa. Tapahtuessaan tämä on erittäin positiivinen asia – jokaisen ennemmin tai myöhemmin kohdattava. Usein sisäinen tuska on kuitenkin niin pelottava kohdata, ettei tarkastelua tapahdu, ja kiusaaja jää joltain osin kasvamatta täysin aikuiseksi. Tämä on erittäin suuri ja vakava menetys, mistä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen:

Kiusaaminen on hyvin vaarallista kiusaajalle itselleen.

koulukiusaaminen

Kiusattu kärsii

Hylätyksi ja nöyryytetyksi tulemisen trauma ei parannu välttämättä koskaan. Onneksi siitä kuitenkin voi parantua, mutta se vaatii vuosien työn, ja tuo työ alkaa kunnolla usein vasta vuosikymmenten jälkeen kiusaamisen päättymisestä. Jos koulukiusaaminen ylipäätään päättyy; toisinaanhan se valitettavasti siirtyy työpaikan puolelle.

Kiusattu kärsii omanarvontunnon puutteesta. Trauma on läsnä silloinkin, kun kiusattu on yksin metsämökissään korven keskellä eikä tekemisissä kenenkään kanssa. Kun luottamus muihin on mennyt, yksinäisyys voi tuntua hyvältä ratkaisulta. Suuria muutoksia kiusatun mieli kohtaa kuitenkin vasta, kun hän tapaa jonkun, johon haluaisi voida luottaa.

Mutta kukapa meistä olisi läpeensä “luotettava”. Emmehän ole koneita, joten hyvin todennäköisesti suhteesta tulee turbulenttinen. Ihmissuhteen kautta kiusattu voi kuitenkin peilata ja löytää jälleen omaa itseään ja arvoaan suhteessa muihin. Vähitellen kokemusten kautta hän alkaa nähdä ja myöntää oman arvonsa. Sen, jonka jokin pieni osa hänessä on aina tiennyt.

Valitettavasti tämä saattaa kuitenkin vaatia sitä, että hän sietää (tai jopa tarvitsee) ala-arvoista kohtelua monen vuoden ajan oppiakseen, ettei se ole hänen tasonsa. Hän on sittenkin arvokkaampi.

Kun kiusattu ihminen löytää seurustelukumppanin, joka ei häntä arvosta, ja pystyy vihdoin tämän jättämään, tapahtuu suurta kasvua. Henkilö ei nimittäin ainoastaan luovu kumppanistaan, vaan symbolisella tasolla kaikista kiusaajistaan: menneistä ja tulevista. Emme tosin itse voi vaikuttaa siihen, mikä suhteistamme on tällainen opettava suhde. Se saattaa olla myös suhde vaikkapa äitiin, sisarukseen tai ystävään. Kiusatulla onkin riski siihen, että suurin osa ihmissuhteista on opettavia helpon ja antoisan palkinnon sijaan.

Haluan kuitenkin mainita, että kiusatut ovat etulyöntiasemassa tietoisuuden polulle löytämisessä. Kaikki me koemme ajoittain epävarmuutta ja kaikilla meistä on joitakin emotionaalisia haavoja. Vaikeamman tien kokeneet ovat alttiimpia havahtumiselle. Onhan tunnettu tosiasia, ettei ihminen muuta helpolla mitään. Meillä on taipumus pitää kiinni totutusta, vaikka se olisi paskaa.

 

Passiivinen sivustaseuraaja kärsii

Ehdottomasti. Kukaan ei hyväksy vääryyksiä tunteettomana, asettumatta jomman kumman puolelle. Olemme paljon inhimillisempiä kuin mitä pintapuolisesti näytämme. Olemalla hiljaa passiivinen hyväksyjä toimii pelon ohjaamana. Samalla hän saa alati vahvistuvia kokemuksia maailmasta, jossa pelko ohjaa toimintaa. Tämä on hyvin ongelmallista maailmassa, joka todellisuudessa tarvitsee entistä enemmän rohkeutta ja heikompien puolustamista. Tämä on vaarallista myös ihmisen itsensä kannalta. Onnellisuuden, tulevaisuuden ja minäkuvan rakentumisen kannalta.

Kun sallimme muita kohtaan tapahtuvat vääryydet, sallimme alitajuisesti saman myös itseämme kohtaan. Ymmärrän silti vaikenemisen. Jokainen on vastuussa ensisijaisesti omasta turvallisuudestaan eikä voida olettaa, että koululainen olisi vastuussa tovereistaan. Puuttumiseen tulisi kuitenkin rohkaista entistä enemmän ja siten, että tapa puuttua on opettajalle kertominen heti. Miksi opettajalle kertomisen tulisikaan jäädä aina kiusatun itsensä kontolle?

Sivustaseuraaja kärsii tietenkin myös siksi, että jo pelkkä kiusaamisen olemassaolo hänen elintilassaan luo stressiä ja turvattomuuden tunnetta. Voidaan siis todeta, että koulukiusaaminen on kaikkien tappio.

koulukiusaaminen

Koulukiusaaminen: haasteet ja ratkaisu

Valitettavasti ehtona toimivassa kantelemisessa on se, että opettajan on oltava vastaanottavainen ja tuntua lapsista luotettavalta.

Ehkä kouluissa voisikin oman opettajan lisäksi olla jokin kiertävä kiusaamisvaltuutettu, jonka kanssa luokan tilannetta tarkasteltaisiin aika ajoin. Miksei esim. taideterapeutti. 😉 Oman kokemukseni mukaan ulkopuolinen ihminen voi nostaa esiin asioita uudelta näkökannalta, johon ryhmä ei normaalisti yksin ylety.

Toinen aikuisille kertomisen haasteista on se, jos kiusaamiseen ei kantelusta huolimatta pystytä puuttumaan riittävästi. Voi olla, että lapsi kantelee kerran, mutta jos mikään ei muutu, hän ei puhu enää. Onnistunut puuttuminen on ymmärrettävästi hankalaa. Listaan nyt muutaman maallikon idean ja ehdotuksen, jotka voisivat lisätä sen onnistumisprosenttia, että koulukiusaaminen todella kitkeytyy.

  • Kiusaajan vanhemmille tulisi kertoa asioista jatkuvalla syötöllä. Vaikka joka päivä. Näin paljon tapahtuukin, muttei aina. Toisinaan kiusaajan vanhemmat kuulevat asiasta vasta kiusatun lapsen vanhemmilta.
  • Jos mikään ei muutu, olisi hyvä ehdottaa perheterapiaa. (Tai suorastaan ohjata sellaiseen, mikäli siihen olisi oikeus.) Ongelma saattaa olla kiusaavan lapsen tunteet ja tarpeet, joille ei ole vastaanottajaa, oikeutusta tai tilaa. Tämä ei tarkoita, että vanhemmissa olisi välttämättä mitään vikaa. Silti asia on yritettävä ratkaista.
  • Kolme varoitusta. Näiden täytyttyä kiusaaja joutuu vaihtamaan koulua. Tämä toimisi etenkin pelotteena, mutta vaikeimmissa tapauksissa (erittäin harvoin) myös kiusatun pelastuksena.
  • Positiivinen ehdollistaminen. Koirankoulutuksesta tuttu termi. Kiusaamattomuudesta voi palkita. Kun luokka on saavuttanut tietyn aikavälin tavoitteen, kaikki pääsevät Linnanmäelle. Jos kiusaaja mokaa tavoitteen, koko luokka kääntyy häntä vastaan.

KiVa-koulut

Onneksi suurin osa Suomen kouluista toteuttaa jo KiVa Koulu-ohjelmaa, joka on todettu tehokkaaksi välineeksi koulukiusaamisen kitkemisessä! KiVa-kouluissa on myös luettu kiusaamisesta kertovaa romaaniani, Vovaa. Kirjassa Antarktiksella asuva pikku pingviini, Vova, seikkailee, eksyy ja palaa takaisin entistä vahvempana. Jos et vielä ole lukenut Vovaa, voit tilata sen täältä.

Vova

Voin vain todeta huojentuneena, että yhteiskuntamme on jatkuvasti positiivisessa muutoksessa. Moni asia, joka ennen oli utopiaa, on nyt jo totta. Silti töitä on tehtävä edelleen, päivittäin. Kaikki tämä työ, positiivinen muutos ja vaivannäkö ovat siemeniä, joista kasvaa tulevaisuuden viljaa.

Istutamme parasta aikaa uutta satoa, ja näkisin, että tuosta sadosta on tulossa ennätyksellisen kaunis. ❤️

koulukiusaaminen-riikka

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kaksoset – Hyvä paha kaksosuus.

Seuraa atlantinlootusta Facebookissa.

Tykkää tai jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *