Blogini on muuttunut – niin minäkin (uusi suuntaus)

blogini kuvassa nainen

Jos olet ollut lukijani alusta lähtien, olet saattanut huomata hienoisen muutoksen matkan varrella. Kirjoitukseni ovat oivalluksiani, tajunnanvirtaa kulloisellakin hetkellä, enkä ole enää sama ihminen kuin kolme vuotta sitten, kun blogini näki päivänvalon.

Kirjoitan nyt paljon enemmän siitä, mitä haluan, kuin siitä, mitä en halua.

Enemmän siitä, mitä olen, ja vähemmän siitä, mitä en ole.

Vähemmän menneisyyttä ja enemmän hetkeä nimeltä nyt.

Joskus luulin olevani jonkinlainen terapeutti, joka auttaisi muita käsittelemään heidän patoutettuja tunteitaan ja vaikeita menneisyyksiään, mutta ehei! Nyt miellän itseni enemmän valmentajatyyppiseksi inspiroijaksi. Suru sisältäni on kadonnut. Kiinnostus katsoa taaksepäin vähentynyt. Minulle riitti se, että muutin itseni – en jaksaisi yrittää muuttaa ketään muuta (vaikka väkisinkin jo pelkkä olemassaolomme vaikuttaa pitkälle).

Blogini on ollut tärkeä apuväline

On tärkeää, että tekstieni kautta olen saanut kapinoida niitä asioita vastaan, joita en halua ja joita en ole. Olen saanut tulla nähdyksi ja kuulluksi kärsimyksineni ja taisteluineni (meinneisyyden suhteen, pakkojen, pelkojen ja henkisten riippuvuuksien suhteen).

Nähdyksi tuleminen on onnistunut. Enää jokin valtava möykky ei halua tulla esiin. Kaikki kortit on jo pöydässä, peli pelattu loppuun.

Tämän pelin voitin. Olen saanut tulla esiin omana itsenäni. Hyväksyä sen, minkä näen. Monesti olen perustellut jotakin asiaa siksi, että olen perustellut sitä itselleni. Uskoin kai, että jos saisin muut uskomaan oikeuteeni olla vapaa, olisin vapaa. Enää sitä ei tarvita. Inspiraatio on ainut syy jatkaa ja niin on ollut jo pidemmän aikaa.

Blogini on vetänyt minut ulos spirituaalisuuden/henkisyyden kaapista

Se huokuu teksteissäni. Olen mm. kirjoittanut meditoinnista ja enneunista, joista jälkimmäinen on yksi kaikkein luetuimpia postauksiani. Kaappi ei ole hyvä paikka kenellekään, mutta kenties ilman blogia olisin siellä edelleen. Miettisin, mitä se ja se puolituttu ajattelisi, JOS saisi tietää. Blogi on mahdollistanut ja toisaalta pakottanut tekemään linjauksen, jonka mukaan olen sama joka suuntaan, aivan kaikille. Mikä vapaus! Päätin luottaa elämään enkä ole katunut.

Blogini buddha
Kuva Gordon Johnson Pixabaystä 

Sittemmin olen ymmärtänyt, ettei itseään oikeasti hyväksy, jos kokee tarvetta piilottelulle. Itsen hyväksyminen ei ole vain hyväksyntää silloin kun on yksin luolassaan (mikä on toki hyvä alku). Kyllä siihen liittyy myös vahvasti toiset ihmiset ja tasa-arvoinen omana itsenä oleminen.

Uusi suunta

Nykyisin olen äiti, ja aika on kortilla. Toisaalta mikään ei ole kai ikuista. Myöhemmin koittaa toisenlaiset ajat ja ehdin Atlantinlootukseen taas enemmän – jos vain haluan. Tällä hetkellä tuntuu, että todellakin haluan. (Kunpa joku vahtisi lastani, niin kirjoittaisin pari päivää putkeen! 😉 )

Haluan kirjoittaa, mutta millaista blogia – se on kysymys, jota olen viime aikoina miettinyt enemmänkin.

Koen kevyemmän ja elämänläheisemmän suuntauksen olevan jotain, mikä vetää puoleensa. Instagramissani on jo tällainen vire, enemmän henkilökohtaista ja vähemmän yleismaailmallista. Teorian sijaan aitoa rikasta ja runsasta elämää! Se meitä kiinnostaa. Se minuakin kiinnostaa. Ja se minä olen.

Blogini lootukset

En ole mikään persoonaton puhuva pää, joka latelee viisauksia linnakkeestaan. Haluan avata ovet ja päästää muutkin sisään seuraamaan linnakkeen elämää. Uskoakseni. Ja kun katson tätä blogia, huomaan muutoksen jo alustavasti tapahtuneen. Olen raottanut elämääni ja kertonut mm. lapsestani ja elämäni asioista kuten televisiottomuudesta ja alkoholittomuudesta (joista kaksi viimeistä vain vahingossa ajelehtivat elämääni, jolloin huomasin nauttivani niistä).

Myös henkisyydestä ja itsensä rakastamisesta olen kirjoittanut hyvin omakohtaisesti. Tällaiset tiedostavat tekstit eivät tule katoamaan mihinkään, mutta mikäli sisälläni kytevä muutos tulee toteen, on lisäksi luvassa kevyempääkin kamaa, inspiroivaa settiä ja aitoa elämää. Koska kehitys kehittyy ja aikansa kutakin.

Sitä näin paljon odotellen:

blogini heart

P.S. Kiitos sinulle, lukijani. Merkitset minulle erityisen paljon.

riikka

Tykkää tai jaa: